Potilastyössä toimivalla terveydenhuoltoalan henkilöstöllä saattaa kulua kokemukseni mukaan potilastietojen kirjaamiseen työpäivän pituudesta helposti jopa 40%. Tämä kokonaisuus käsittää potilastietojen kirjauksien lisäksi muun muassa sähköiset lähetteet, reseptit, tietokantojen selailut sekä erinäiset potentiaaliset ongelmat ICT-järjestelmien kanssa, joissa joudutaan turvautumaan ulkopuoliseen tukeen. Uskallan väittää, että tämä on yksi merkittävistä kustannustekijöistä, jota karsimalla saataisiin lisää tehokkuutta potilastoimintoihin ilman, että tehokkuuden kasvattamista tarvitsisi repiä henkilöstön selkänahasta.
Ensimmäinen haaste, joka tulisi ratkaista, on koko ICT-perustaitojen erilaiset lähtötasot. Nykyinen tapamme kouluttaa terveydenhuollon henkilöstöä ei koskaan ala tietojärjestelmien peruskäytön ja logiikan opettelulla. Koulutukset uusiin järjestelmiin (potilastietojärjestelmät, henkilöstöjärjestelmät, koulutusjärjestelmät, intra-järjestelmät, TEAMS jne.) alkavat aina koulutuksilla suoraan kyseiseen ohjelmaan. Tässä opetetaan orjallisesti taitoja valitusta ohjelmasta henkilöstölle, joiden perustaidot jo tietokoneen käyttöjärjestelmästä ovat erilaisilla lähtötasoilla. Tällöin henkilöstö pakotetaan opettelemaan ulkoa tietyt polut, joista edetään aina järjestelmässä seuraavaan vaiheeseen ilman, että koulutettavalle aukeaa koskaan sen syvemmin, miksi joku klikkaus johti toiseen.
Ongelmat tässä tavassa realisoituvat, kun tapahtuukin jotain odottamatonta joko poikkeuksellisen potilasprosessin takia tai vaikka väärän klikkauksen takia. Sitten soitetaankin jo tukeen, josta usein ensimmäinen kommentti on, että oletko katsonut, onko pistoke seinässä. Tämä kommentin saa ensimmäisenä usein myös kokenut käyttäjä, jonka aika vastaavasti kuluu ongelman pitkään avaamiseen tukihenkilölle, joka jo alkuasenteenaan kokee, että käyttäjä ei vaan osaa. Ongelmaan tulee löytää ratkaisu ja ehdotan seuravaa: Panostetaan aikaa ICT perustaitojen kouluttamiseen joka viikko 2 tuntia ja otetaan se pois rohkeasti potilasajasta. Miksikö? Siksi, että jo hyvin nopeasti se maksaa itsensä takaisin. Todennäköisesti vaikutukset alkavat näkyä jo seuraavalla viikolla.
Toinen haaste on luonnollisesti käsittämätön määrä eri potilastietojärjestelmiä jopa kuntien sisällä. Nyt, kun uusi SOTE on mahdollisesti tulossa, olisi ollut oiva mahdollisuus ratkaista kyseinen ongelma ja tehdä Suomesta yhden potilastietojärjestelmän maa. Aiemmin yksi haasteista on ollut se, että SOTE on ollut kuntien omaa toimintaa, jota se ei tule uudessa SOTE:ssa pääosin olemaan (poislukien pk-erillisratkaisu). Uudessa SOTE:ssa maakunnista huolimatta ICT oltaisiin voitu lainsäädännön kautta keskittää ja ”pakottaa” kaikki yhden kilpailutetun järjestelmän alle. Tässä tietysti yhtenä hiertävänä tekijänä olisi se, että jotain järjestelmää ei haluttaisi, koska se olisi koettu huonoksi. Fakta on kuitenkin se, että jokainen järjestelmä on jollain tavalla puutteellinen.
Hienointa olisi se, että järjestelmä olisi yhteinen ja tiedot olisivat yhdessä paikassa koko maanlaajuisesti sekä, että kaikki tuntisivat järjestelmän omakseen ja oppivat käyttämään sitä monipuolisesti. Entäs, jos järjestelmä olisi tämän lisäksi vielä lisenssivapaa, julkinen potilastietojärjestelmä, joka olisi luvanvaraisesti vapaa käytettäväksi ja ihan kaikille?
Joona Iso-Lotila, lääketieteellinen johtaja, Spider Med